Kun inspiraatio loppuu, syntyy keskeneräisiä käsitöitä.
Yleensä keskeneräiset pysyvätkin keskeneräisinä.
Mutta nyt esittelen teille muutaman poikkeuksen
ja kerron niiden taustoista.
Aavistin tämän projektin venymisen ja valitsin kooksi
pari numeroa isomman.
Työ valmistui noin kahden vuoden viiveellä.
Mahtui kuitenkin saajalleen.
Kirjava lanka vain loppui kesken ja
jouduin jatkamaan toisen sävyisellä.
Tässä riemunkirjavassa lopputuloksessa se ei haittaa.
Joskus se on pienestä kiinni.
Nämä villahousut jäivät puikoille tässä vaiheessa.
Pienellä rutistuksella housut valmistuivat...
...useaa vuotta myöhemmin.
Isompaa rutistusta vaati niiden pukeminen...
...eivät mahtuneet.
Toinen vastaava tapaus ;/
Nämäkin kyllä valmistuivat...
...mutta noin vuosikymmen myöhemmin.
Tuota kasvuvaraa en tullut ennakoineeksi.
Kuosi on edelleen ajattoman kaunis.
Ja nämä ajattomat housut ovat edelleen kaapissa.
Ja seuraavaksi valmis keskeneräinen,
joka meinasi useampaan otteeseen jäädä keskeneräiseksi keskeneräiseksi.
Ehti vaihtua vuosikymmen ja toinenkin ennen tämän valmistumista.
Ehti vaihtua vuosikymmen ja toinenkin ennen tämän valmistumista.
Syy keskeneräisyyteenkin on selvä:
-Tämän tein itselleni.
Mukavaahan toki oli, että villapaita mahtui ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti